Kahdeksan kaunista kampanjaviikkoa eli tuloksia tiskiin.

Kahdeksan viikkoa uutta tapaa syödä on takana. En ole kokenut varsinaisesti laihduttavani, vaikka toki hoikempi olemus on terveyden, paremman kunnon ja hyvän olon lisäksi iso motivaattori. Minulla on ollut tunne, että lataan itseeni terveyttä ja voimaa. En ole kokenut "repsahduksia", vaikka jossain vaiheessa lisäilin ruokiini avocadoa ja banaania vähän enemmän kuin kilojen tippumisen kannalta olisi ollut tehokasta. Se on lähinnä huvittavaa, ei syyllisyyttä tai katumusta aiheuttavaa. Tummaa suklaata olen nautiskellut lähes päivittäin. Sitten, jos tahdon viilailla ruokavaliota vielä viimeisemmän päälle, vähennän suklaan määrää. En ole vielä päättänyt, teenkö niin. Keho kertoo. Nyt tämä tuntuu hyvältä.

Kaunis purkki tulvillaan terveyttä tyhjeni tänään! Tulos sekin.

Tuloksiani siis:

Hyvä olo ja paljon parempi mieli. Ihana olla ilman turvotusta vatsassa tai muualla kehossa. Nautin siitä, että ruokarytmi on taas hallussa ja keho kertoo, mitä tuntuu milloinkin tarvitsevan. Aamuisin konkreettinen tuntemus on, että tarvitsen sitruunaviherjuomani - slurps vaan, kun kroppa imee kaiken onnen, mitä se tarjoaa. Virkeä olo tulee sen myötä, vaikka olisin uninen herätessä. Yksi parhaita juttuja on, että silmät ovat aamuisin heti kirkkaat ja luomet sileät. Ei tunnu, että pitää smokey eyes-meikillä peittää mitään, vaan sen sijaan korostaa sievästi. Räps räps vaan!



Koen kehittyneeni kehoa kunnioittavassa ajattelussa aimo harppauksen. Aina voi puhua terveyden ja hyvinvoinnin tavoittelusta, mutta usein olen huomannut, että eniten on silti keljuttanut kiristävät vaatteet ja lukema vaa'alla. Viime sunnuntaina mittasin sattumalta verenpaineen, kun kyläillessä tuli mittari vastaan. Paineet olivat laskeneet,sekä systolinen että diastolinen, lähes 10 pykälää  ja pulssikin siinä illan katveessa oli vain 57. Tästä innostuneena mittailin sitten tänään vielä kotona ja viikossa tilanne on yhä parantunut. Tämmöisistä ei olla nautittu kahteen vuoteen. Masennuksen ja lääkityksen myötä ja sittemmin jäljiltä arvot ovat pysyneet koholla kohta pari vuotta. Lepopulssikin on ollut miltei 80 stressitasosta riippuen. Miten iloiseksi tulinkaan! Mikään vaakalukema ei olisi tuonut sitä melkein kyyneliin johtanutta iloa, jonka tämä mittaus antoi. Yleinen tavoite on keskimääräinen verenpainetaso alle 140/85 mmHg ammattihenkilön mittauksissa. Tätä vastaa kotimittausten keskiarvo alle 135/80 mmHg (Lähde: Suomen sydänliitto ry). Mullapa on!

OmRonnnnnnnnnn <3

Ruokaan liittyvät elämykset, oivallukset ja oppimiset ovat olleet palkitsevia. Ilman maitoa ja viljaa oleminen ei ole ollut ollenkaan vaikeaa tai tuntunut kieltäymykseltä, on tullut niin paljon uutta ihanaa tilalle. Uudenlaisten ruoka-aineiden opiskelu on tosi inspiroivaa, olen siitä aidosti täpinöissäni. Kampanjan myötä olen ollut vesi- ja teelinjalla juhlatilanteissakin, helppoa sekin. Vain yksi raskausepäily koko aikana! ;)  Uusia herkkuja ja nautintoja hapankaalista avocadoon, pakuriteestä sitruunaveteen ja ihana, ihana banskulettu mustikoilla kuorrutettuna, sitä en voi tarpeeksi suitsuttaa. Se ravitsee ja on niin herkkua! Kyllä, toden totta, minä olen kuin olenkin oppinut tykkäämään marjoista ja kehoni kitisee, jos ei niitä saa. Jes!

Piti kai kirjoittaa jotain myös ulkomuodosta, silmien lisäksi. Sain siirtyä kahden viimeisen viikon aikana pienempään vaatekokoon. Entiset S-koon paidat eivät enää kinnaa hihoista eikä hartioista ja eikä housujen vyötärölinja tursu muffinssiefektiä. Sporttirintsikoiden kiinnityshakasissa on päästy kaksi pykälää pienempään päin eli kolmesta vaihtiksesta se tiukin on nyt sopiva. Onnea on, kun tissit mahtuvat taas sieviin rintsikoihin! Niitä on kasapäin ollut kaapin pohjalla odottamassa ja nyt taas käytössä.Viime lumien aikana hommatut Better Bodiesin kamokuvioiset "tavoitepöksyt" pääsivät tällä viikolla pitoon. Sitä olin odottanut! Toissatalven villakangastakkikin sopii taas nappeihinsa. Vaatekavalkadi laajenee entisiin vähän pidettyihin kamppeisiin, jää mukavasti rahaa vaikkapa smoothieaineksiin. Ei huono ollenkaan.

Otin aamulla kuvan, en saanut samaa valaistusta, kun on eri koti. Jännä, miten muutoksen näkee itsekin selvimmin kuvassa. Mies kiusoitteli, minkä verran vedin mahaa sisään. Molemmissa kuvissa saman verran eli en lainkaan. Itsepetosta kannattaa tehdä vain hyödylliseen suuntaan kuten houkutella itsensä varttitunnin lenkille ja mennäkin sitten tunti. Kukka kirjoitteli, että kampanja jatkuukin koko kuukauden, ehkä jopa kauemmin ja tuloksista raportoivat ovat mukana Cocovi-tuotepaketin arvonnassa. Ehkä tässä on tulosta yhden arvonnan verran ja kyllä - olen mukana myös jatkossa.
Ai  niin, se paino! Ne tippuneet kilot! Unohdin käydä vaa'alla. Haittaaxe?